Päästä sisäinen lapsi irti!
Olen Tatjaana Lappi , v.1973 syntynyt itseoppinut taiteilija Virtasalmelta. Asun rauhallisessa pikkukylässä, omakotitalossa, mieheni Petrin, poikamme Wernerin ja koiramme Ginin kanssa. Parasta mitä voi olla, on se että on tilaa ympärillä, luonnon rauhaa ja lupa tehdä taidetta ulkona ja sisällä, oma tontti, oma lupa.
Ammatiltani ole toimitusjohtaja. Minä ja mieheni pyöritämme vanhempieni kanssa, isäni perustamia yrityksiä Virtasalmen keskustassa. Koulutukseltani olen merkantti ja koulunkäyntiavustaja. Ja mainittakoon myös hieman kesken jäänyt Varkauden käsi-ja taideteollisen savi artesaani koulu. Ei tullut artesaania mutta taide jäi sydämeen.
Teen taidetta erilaisilla tekniikoilla kokeillen.
Olen räiskyvä persoona, lapsellinen, ihan omintakeinen, riippuu keneltä kysyy. Minua saa kutsua nimellä TATTI, tottelen sitä parhaiten.
Se on ollut lempinimeni koko elämäni.
Koko elämäntaipaleeni olen käsilläni maalannut, värittänyt, piirtänyt, pipertänyt ja taiteillut, kaikenlaisia materiaaleja. Tämä elämän mittainen taiteilijan urani alkoi jo kun ensimmäisen kerran kynä ja väriliitu pysyivät kädessä.
Kyky katsoa asioita ja maailmaa lapsen silmin ei ole minulta koskaan hävinnyt.
Nyt vanhemmiten olen antanut sen aina sisälläni asuvan 5 vuotiaan tulla kunnolla esiin. OLEN SIIS IKILAPSI-TATTI.
Toivotan kaikille hyvää mieltä tauluillani. Väriterapiaa ! Päästäkää sisäinen lapsi edes kerran irti, älkää stressatko ihan joka hetki. Oppikaa näkemään ympärillänne kauneutta. Minäkin ihastelen mitä pienimpiä kasveja, pienen pieniä ötököitä, kuuntelen linnun lauluja. Kuvaan luontoa kännykälläni jatkuvasti. Taivaalla näkyy pilviä, hei tuohan on ihan koiran pää….siis juuri näin, yllättäkää itsenne ajattelemalla kuin pikkulapset. Sen pienen sekunnin on huolet hetken pois ja se auttaa teitä jaksamaan. Elämä kantaa.
MINUT VALITTIIN PIEKSÄMÄEN TAIDEKATU 2026 (teemana VOIMA) YHDEKSI NÄYTTEILLE ASETTAJAKSI. Tästä olen ikionnellinen, vihdoinkin jotkut näkivät minun taiteeni ja arvostivat. Näyttely Pieksämäen kaupungissa 29.5-2.8.2026
Tästä lisää Taidekatu.fi
Arki yritysmaailman pyörteissä ei ole aina , tuskin koskaan, ruusuilla tanssimista. Siksi taide, maalaaminen ja käsillä askartelu on niin lähellä sydäntäni. Se rentouttaa, se vie aivan omaan kuplaansa jossa ei tarvitse murehtia mistään. Kotimme seinät ja kohta varmaan jo kattokin pursuilee taulujani sekä retroja esinettä. Sellainen oma pesä siis.
Kerronpa lyhyesti myös muista harrastuksistani.
Korvishulluus jonka lähimmäiseni ja ystäväni tietävätkin jo, on lähtenyt pahasti lapasesta. Aloin keräilemään korviksia jo 80-luvulla, teinivuosina. Nykyään mitä suuremmissa määrin keräys jatkuu ja teen myös niitä itse. Mottona, mitä isommat kilkuttimet korvissa, sen parempi. Korvis seinälläni taitaa olla tällä hetkellä n.450 paria, isoja korviksia !
Peltipurkkien keräily on myös jo siinä mittakaavassa että pitäisi jo hommata hyllykkö tilaa lisää. Vanhat retrot, värikkäät purkit ovat erittäin mieluisia. 70-luku kiehtoo. Ja vaikka kuinka lupaan itselleni ettei enää osteta, niin kappas lisää vaan kertyy.
Taidelasin ja vanhojen retro esineiden etsintä kirppiksiltä, rakastan löytää kirppiksiltä jotain hauskaa ja erikoista. Suomalaisten taidelasi kulhojen ja maljakoiden kokoelmaa alkaa jo olla. Harmi kun ei ole sitä hyllytilaa mihin niitä laittaisi näkyviin. Osan joudun säilyttämään kaappien kätköissä. Retrot suuret lattiamaljakot ja pienemmät kulhot ovat esillä. Niissä päteekin aina sanonta, mitä hirveämmän näköinen, sen ihanampi. Joku niissä vaan viehättää. Vinkkinä, yksi parhaimmista kirppiksistä sijaitsee juuri täällä Pieksämäellä www.kirpputoriferia.com , sieltä minäkin kaikki mahtavimmat löydöt teen!
Nettihuutokaupat, niistä etsin ja olen löytänytkin jo useita yli 100 vuotiaita esineitä, peilejä ym. Kiva harrastus. Ja koti vaan täyttyy.
On ihanaa, että olen saanut olla Ikilapsi-Tatti lähes koko elämäni. Kiitokset läheisilleni siitä että olette kestäneet välillä “pikkasen” erikoisempaa luonnettani.
Minulla on myös isompiakin taideprojekteja, aina kun siltä tuntuu.
Tuossa alla on kuva tämän kesän seuraavasta jutusta. Suunnittelin suuren omenan (kork.140cm) meidän pellollemme laitettavaksi. Mieheni Petri teki 3D mallit leikkaamastani paperin palasta, vesi leikkasi mustasta teräksestä omenan viipaleet, suunnitteli rakennetta ja hitsasi ne ammattimaisesti kasaan.
Omppu laitettiin pellollemme (äitienpäivänä 2026) jalustan päälle, luonto saa nyt hoitaa teräksen ja ruostuttaa sen ihanan oranssin väriseksi. Oranssi onkin lempivärini. Jos ajatte Virtasalmen ohi Juvalle päin (tai toiseen suuntaan) niin näette tien viereisellä pellolla Ompun. Moikka moi, se on meidän Omppu !
KIITOS KUN JAKSOIT TUTUSTUA MINUUN.
Jos taiteeni kiinnostaa, sitä saat myös itsellesi, julistetaulujen muodossa - osiosta MYYTÄVÄT TAULUT.